Olen Helmi Liiketalousopiston opiskelija, ja olen kuukauden työharjottelussa Saksan Münchenissä.
Ensimmäinen viikko alkaa olla paketissa, ja olihan se melkonen!🇩🇪
Ensimmäinen viikko alkaa olla paketissa, ja olihan se melkonen!🇩🇪
Saavuin siis viikko sitte sunnuntaina ja mun isäntäperhe oli mua vastassa lentokentällä. "Hallo, ich bin Hansu" oli mun ensimmäiset sanat ja siihen tyrehtyki moneksi tunniksi mun saksan puhuminen. Tähän ku lisätään se, että olin nukkunu hurjat kaks tuntia ja tämän perheen äiti ei puhu ollenkaa englantia ja mentiin brunssille, niin meinashan tulla ikävä äitiä.😨
Isä onneksi puhuu hyvin englantia niin tultiin suurimmaksi osaksi ymmärretyks puolin ja toisin.
Koko iltapäivän sit leikin 9-vuotiaan Fionan kanssa ulkona hellesäässä, ja naurua riitti vaikei meillä yhteistä kieltä ollukaa :)
Maanantaina sit alko heti harjotteluni Basic Bio Marketissa. Aamulla klo 8:00 tapasin yhteistyökoulumme opettajan Brittan (jonka tapasin jo Suomessa aiemmin), joka vei mut pomoni Florianin luo kauppaan. Florian ei järin hyvää englantia puhu, ja hän vei mut puolestaan Alexin luo (jonka sano olevan mua varten siellä tänään), joka sit toi mulle kärryllisen tavaraa ja käski laittaa paikoilleen. Siihen jäin sit yksin tavaroiden kanssa, ja siitä käynnisty suhteellisen mielenkiintonen päivä. Asiakkaat tulivat tuon tuostakin kyselemään multa neuvoa, ja ottaen huomioon, etten tiennyt vielä tuotteista mitään enkä suurimmaksi osaksi edes ymmärtäny mitä he millonki halus, niin olinhan melkosen pulassa. Kaiken lisäksi KUKAAN siellä työpaikalla ei puhu oikein englantia.
Okei, opiskelin Saksaa kasiluokalta ylioppilaaksi, ja kirjoitinkin sen lyhyenä, mutta auta armias, kun ei oo yli kolmeen vuoteen ollu missään kosketuksessa kieleen, niin en aluksi ymmärtäny juuri mitään (täällä ku on vielä tosi vahva Bayerin murre) saati pystyny puhumaan. Tyhmäksihän siinä ittensä tunsi ku kommunikointi jäi ensimmäisenä päivänä lähinnä silmät suurina suun aukomiseen. Yllättävän nopeasti sanat on kuitenki alkanu palautuu ja kokoajan oppii myös uusia, ja harppaukset päivä päivältä on ollu huimia. Perjantaina pystyin jo joka toista asiakasta auttamaan ja palvelemaan SAKSAKSI, ja jokainen yksittäinen tapaus on ollu henkilökohtainen voitto mulle. 😀 Lisäksi kollegat on jopa alkanu kehumaan mun saksan taitoja 😂
Ensimmäinen viikko on siis mennyt lähinnä päivät töissä ja illat toipuessa. Toki joka päivä töiden jälkee kävelin hetken ympäriinsä kaupungilla. Lisäksi parin päivän jälkee muhun iski aika voimakas flunssa, jonka oon sittemmin todennu olevan siitepölystä johtuvaa allergista nuhaa. Isäntäperheeni on ihana ja ovat ihan älyttömän vieraanvaraisia olleet mua kohtaan. Äidin kanssa vielä kommunikointi jokseenkin hidasta, mutta silti tuntuu et jollain kosmisella tavalla ymmärrämme toisiamme 😀 Hän oliki sairaalassa pari päivää, ku häneltä otettii selkäydinnäyte, ja on raasu ollu kovin kipeä😥
Kaiken kaikkiaan on tosi kivasti menny, ellei oteta pientä kisaväsymystä ja flunssaa huomioon. Oon sivistäny näitä mm. lätkän mm-kisoilla ja euroviisuilla, joiden nää ei edes tienny olevan meneillään. Kamalasti en oo ehtiny/muistanu kuvata ja tarkotus on myöhemmin käydä tsekkaa kaikki nähtävyydet, mut tässä joitain palasia,
Bis bald! 👋🏻
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti